Uusi hallitusmuoto v. 1634

Keskushallinto

• Aatelistosta koostuva valtaneuvostosta tuli pysyvä valtioelin joka oli koolla Tukholmassa. Valtaneuvoston alaisina toimivat kollegiot ja niiden puheenjohtajat olivat valtaneuvoston jäseniä.
• Ylintä toimeenpanovaltaa käytti kuningas ja keskusvirastot eli kollegiot.

Paikallishallinto

• Paikallishallinto oli jaettu lääneihin ja hallinnon ylimpänä virkamiehenä oli maaherra, jonka apuna toimi lääninhallitus.
• 1600-luvun lopussa Suomessa oli viisi lääniä: Pohjanmaan, Turun, Uudenmaan ja Hämeen, Viipurin ja Käkisalmen läänit
• Kihlakuntien johtajina toimivat voudit, joiden pääasiallinen tehtävä oli veronkanto.
• Hallintopitäjien johdossa toimivat nimismiehet.

Kenraalikuvernöörit

• Kuningatar Kristiinan holhouskaudella Suomesta tehtiin tilapäisesti kenraalikuvernöörikunta. Paikallisia virkamiehiä valvomaan lähetettiin Tukholmasta kenraalikuvernööriksi kreivi Pietari (Per) Brahe. Hän toimi tehtävässään vuosina 1637-1642 ja 1648-1654.
• Pietari Brahen toimesta järjestettiin Suomeen säännöllinen postinkuljetus, perustettiin Turun yliopisto 1640 ja 9 kaupunkia:
  
  
  • 1638 Hämeenlinna
  • 1639 Savonlinna
  • 1649 Kristiina
  • 1649 Raahe
  • 1649 Lappeenranta
  • 1651 Kajaani
  • 1652 Brahea
  • 1652 Pietarsaari
  • 1653 Hamina

Google+ Facebook Twitter
Sisällysluettelo

Tämä sivusto käyttää evästeitä mainosten personointiin. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lisää tietoja Ok